Monelle tämän vuoden teatterikokemukselleni on ollut yhteisenä nimittäjänä valta. Ihmissuhteet, rakkaus, pettymykset, menestys ja sen hinta, jopa puhdas olemassaolo ovat lopputulosta erilaisten motiivien ristiriidoista ja yksilön mahdollisuudesta hallita omaa elämäänsä.
Monessa näytelmässä se, mikä loppujen lopuksi on totta, mikä toivetta tai silkkaa valhetta avautuu kerros kerrokselta eikä mikään ole itsestään selvää. Kuka oikeastaan määrittelee merkittävät asiat ja niiden painoarvon? Mitä asioita itse arvostaa ja miten kanssaihmisiään kohtelee? Ei ollenkaan huonoja kysymyksiä mietittäväksi vuositilinteon lähestyessä.
Viime hetken joululahjaideoita kaipaaville suosittelen seuraavia, erilaisia näkökulmia valtaan:
Espoon kaupunginteatterin Esitystalous itseironiaksi uraputkessa oleville sekä raikkaista ja vauhdikkaista, hienosti tekniikkaa hyödyntävistä esityksistä pitäville.
Ryhmäteatterin Euroopan taivaan alla yhteiskunnallisesti tiedostaville.
Kansallisteatterin ohjelmistosta on pakko nostaa esille monta hyvää vaihtoehtoa: Pitkän päivän matka yöhön vanhan kunnon teatterin ja Esko Salmisen (ei sukua) ihailijoille. Petra von Kantin katkerat kyyneleet Fassbinderin ja draaman ystäville. Kristuksen morsin avarakatseisille pohdiskelijoille. Valhe englanninkielentaitoisille avointen loppujen tulkitsijoille.
Kaikista saa ajattelemisen aihetta ja hyviä keskusteluja oman seurueen kanssa irti. Näyttelijäntyö on vivahteikasta, käsikirjoitukset hiottuja ja ohjaukset onnistuneita. Kansallisteatterille erityiskiitos edullisesta sarjalippumahdollisuudesta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vallasta on kyse myös Hämeenlinnan kaupunginteatterin Niskavuoressa, jossa Loviisa elää rakkaudettoman elämän. Suosittelen!
VastaaPoista