Mikähän siinä on, että ihmisen on niin vaikeaa päästä yli
ensirakkaudestaan? Vaikka tuo rakastettu pettäisi toiveet ja osoittautuisi
muutenkin moraalisesti katalaksi, niin silti sitä vaan ymmärtää. Vaikka tulisi
muita rakkauksia, vuosikymmeniä elämänkokemusta, aina vaan tuo rakkauden nimeen
kylvetty valtasuhde vetää ihmistä kuin sätkynukkea narusta. Savyon Liebrechtin
käsikirjoittamassa näytelmässä ”Hannah ja rakkaus” on juuri tuosta kyse. Näytelmä
kertoo kahden kuuluisan filosofin, Hanna Arendtin ja Martin Heideggerin,
rakkaustarinan.
Juutalainen opiskelija Hannah Arendt rakastuu 19-vuotiaana
professoriinsa Martin Heideggeriin. Heidän intohimonsa on monella tapaa moraalisesti
paheksuttavaa: heillä on kummallakin parisuhde ja Martinista tulee lisäksi
natsipuolueen jäsen. Sodan jälkeen seuraa selitysten aika, ja tällöin rakkauden
tilinteosta syntyy ystävän riippuvuus toisesta. Hannah päätyy palvomaan rakkauttaan lopun ikäänsä ja maksaa
siitä Israelin-petturin leimalla.
Hän ei kuitenkaan surkuttele tai kadu, päinvastoin hän taistelee loppuun
saakka sen mukaan, mitä itse kokee oikeaksi.
”Hannah ja rakkaus” –näytelmä jää lämmöllään mietityttämään
useaksi päiväksi. Historialliset henkilöhahmot tulevat iholle. Seela Sella,
Matti Onnismaa ja Elena Leeve ovat kaikki hyvin sopivia osaansa. Erityisen
vaikutuksen tekee hieno ja vähäeleinen tarinankerronta, se miten nykyisyys ja
takaumat sulautuvat toistensa lomaan. Kerrassaan nautittavaa.
Esitykset pyörivät talven ja kesään aikana Helsingin lisäksi
myös Lahdessa, Tampereella ja Turussa. Näytelmä sopii etenkin perinteisen
teatterin ystäville, filosofeille ja muille älyköille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti